Sosiaalidemokraattisen ryhmän ryhmäpuheenvuoro 20.3.2017

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja lehterin väki

Meillä on lausuttavana luonnos sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi.

Valinnanvapaus on sinänsä kannattavaa, mutta valittu malli ei edistä palveluiden yhdenvertaisuutta, ei alueellisesti, eikä eri väestöryhmien välillä.

Ensinnäkin SDP:n valtuustoryhmän mielestä Yhtiöittämisvelvoitteesta tulee luopua. Järjestämisvastuu ja palvelujen integraatio eivät toteudu toivotulla tavalla, jos perustason palvelut siirtyvät yritysten vastuulle ja markkinaperusteiseen ohjaukseen. Palvelut pirstoutuvat, eikä integraatio toteudu.

Maakunnan oma palvelutuotanto voidaan järjestää konsernissa joko omana tulosyksikkönä tai omana hallinnollisena yksikkönä, mikä mahdollistaa myös inhouse- hankintajärjestelmän hyödyntämisen.

Harvaan asutuille alueille palveluille ei synny yksityisiä palvelumarkkinoita. Lapissa on laajoja alueita, joihin ei synny aitoa kilpailua.

Kenen valinnanvapaudesta on sitten kyse?

Harvoin ainakaan pienitulosen tai erityisryhmien. Niille, jotka osaavat ja kykenevät valitsemaan palvelut, palvelutarjonta voi parantua. Terveille ja toimintakykyisille esitys on erinomainen, mutta vaikeassa elämäntilanteessa olevat ja muutoin haavoittuvassa asemassa oleville palveluiden pirstoutuminen on haastavaa.

Haasteelliseksi muodostuu asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien syntyminen niissä tilanteissa , joissa asiakkaalla itsellään ei ole kykyä arvioida omaa palvelutarvetta eikä päättää minkä palveluntarjoajan hoteisiin hakeutuu. Vastaava tilanne syntyy, kun asiakas tarvitsee useita eri palveluita, eikä osaa hakeutua oikean palveluntuottajan palveluihin tai ei osaa käyttää maksuseteliä, asiakasseteliä tai henkilökohtaista budejttia. Yhdenvertaisuus voi jäädä toteuttamatta. Pelkona on, että asiakkan kokonaistilanteesta kukaan ei ota vastuuta ja saumattomat hoitoketjut jää toteutumatta eri palveluntarjoajien välillä. Tavoitteena tulee olla yhden luukun periaate.

Asiantuntija-arvioiden mukaan esitetty sote-malli voi lisätä kustannuksia. Kelan aikaisempi johtaja Liisa Hyssälä arvioi, että valinnan vapauttamisen toteuttamisesta puuttuu miljardi euroa. Samaan aikaan mallille on asetettu huomattava 3 miljardin säästötavoite (kustannusten kasvun taittuminen) kustannusten pienentäminen ei voi nähdäksemme toteutua ilman asiakasmaksujen nousua tai palveluvalikoiman karsimista. Hyvinvointi- ja terveyserot ja vakuutusten määrä kasvamaan.

Sosiaalipalveluiden osalta puuttuu konkretia siitä, miten valinnanvapaus siellä toteutetaan. Esitystä viedään terveys edellä ja sosiaalityö katoaa tässä systeemissä.

Valinnanvapauden käyttöönottoon liittyvä aikataulu on liian kireä. Aikataulun kireys haastaa valtakunnallisen, mutta myös alueellisen valmistelun ja vaarantaa uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamisen. Vaikeasti hallittava ja epäselvä ja jopa ristiriitaisuuksia sisältävä lainsäädäntö siirtää käytäntöön liittyvät ongelmat maakuntien ja kuntien ratkaistavaksi. Näin massiivinen uudistuksen osalta tarvittaisiin pilotointia ja kokeiluja, joista saatujen kokemusten myötä voitaisiin tarkastella valinnanvapauden laajuutta. Esitetyssä aikataulussa on mahdotonta totetuttaa onnistunut uudistus.

Yksityiselle palveluntuotannolle annettu etulyöntiasema suhteessa julkiseen palvelutuotantoon ei ole SDP:n valtuustoryhmän mieleen. Yksityiset sotekeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2019, kun puolestaan maakunnan yhtiön perustamiselle on annettukahden vuoden siirtymäaika. Yhtiömuotoinen palvetuotanmon organisointi tarvitsee riittävän ajan.

Kun kirjautuminen palveluiden tuottajien kirjoille alkaa 1.11.2018, niin onko maakunnan liikelaitokset ehditty jo perustaa. On selvää, että yksityinen puoli teroittaa jo kynsiään ja armoton kilpailu asiakkaista on jo käynnissä.

Lakiluonnoksesta ei selviä, minkälaisia ehtoja maakunta voi asettaa palvelujen tuottajille ja missä tilanteessa maakunta voi irtisanoa tuottajan sopimuksen.

Ajankohtainen käytännön esimerkki tietojärjestestelmien yhteensopivuuden merkityksen tärkeydestä on toimeentulotuen perusoasan siirto Kelalle. Valinnan vapauden osalta on kysymys huomattavasti suuremmasta kokonaisuudesta. Toimeentulotuen siirto kosketti 700 työntekijää, mutta maakuntauudistuksessa 200 000 työntekijää siirtyy uudelle työnantajalle. Kysymys on kakkien kansalaisten palveluiden muuttamisesta. Jos tätä ei tehdä huolella ja hallitusti, niin kaaos on edessä.