Viime aikojen ikääntymispoliittisissa keskusteluissa ovat korostuneet yksilöllisyyden, riippumattomuuden ja oman vastuun ihanteet. Tulevaisuuden ikäihmisten hoiva- ja huolenpitopalveluiden kehittämisessä painotetaan mahdollisuutta asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Rovaniemellä on suunnitelmissa nostaa omatoimisesti asuvien yli 75- vuotiaiden osuus 93%. Tämä tarkoittanee sitä, että n. 100 ympärivuorokautista laitospaikkaa tultaisiin vähentämään 3 vuoden sisällä. Mikäli perusturvalautakunta näin päättää tulee Rovaniemen sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunnan mielestä olla tarkka selvitys, kuinka kotihoitopalveluiden resursseja lisätään. Lisäksi toivomme, että tällä hetkellä kotihoitoa tarvitsevilta ja heidän omaisiltaan kerättäisiin laaja kysely sen toimivuudesta Rovaniemellä esim. alan opiskelijoiden tai kotipalvelun välityksellä. Joitakin suppeampia kyselyitä on toteutettu, mutta analyysit niistä eivät ole johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin.
Tässä kirjoituksessa haluamme nostaa esille laadukkaan kotihoidon elementtejä. Kotipalveluun tarvitaan riittävät resurssit ja lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Työntekijöiden tulee saada koulutusta toimintakyvyn heikkenemiseen, kuntoutukseen ja muistisairauksiin liittyen. Pelkän iän perusteella ei tule määritellä ihmisen tarvetta hoitoon ja huolenpitoon. Yksi voi tarvita esim.muistisairaudesta johtuen ympärivuorokautista hoivaa jo alle 70-vuotiaana. Kun toinen selviää kotona yli 85-vuotiaana.
Kotipalvelusssa tulee pystyä kohtaamaan ihminen arvokkaasti ja yksilöllisesti ottaen huomioon hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa. Jokaisella on tärkeä olla omahoitaja ja max 3 muuta hoitajaa, jotka käyvät hänen luonaan. Kotipalvelun käyntien 15min kesto on lähes joka kerran riittämätön. Käyntiin tulee sisältyä lääkehoidon lisäksi mahdollisuus keskusteluun, läsnäoloon ja ulkoiluun. Asiakkaan tietojen kirjaaminen tulee tapahtua niin ettei kohtaaminen jää vajaaksi. Ihmisen omia vahvuuksia tulee pystyä tukemaan sekä kartoittaa läheisverkosto ja heidän tietonsa toimintakyvyn arvioinnissa, myös naapurit ja ystävät huomioiden.
Kotipalveluun satsaamiseen liittyy hyvien apuvälineiden hankinta, teknologian hyödyntäminen (esim. rannekello, missä puheyhteys&paikannin, turvapuhelin lisävarusteineen, automaattinen lääkekello/dosetti ym.) Näihin tulee budjetoida riittävä rahoitus, sillä ne turvaavat ja pidentävät kotona asumista. Ikäihmisen ja läheisten kanssa tulee yhdessä käydä läpi eri palveluvaihtoehdot. Lomakkeita tulee täyttää yhdessä eikä hukuttaa ikäihmisiä moninaisen palveluverkon viidakkoon. Ikäihmisille, joilla on taloudellista mahdollisuutta hankkia palveluita, tulee siihen kannustaa ja tukea. Sosiaalisen toimeentulotuen saanti mahdollistaa, mikäli taloudellisesti on tiukkaa.
Eri yhdistykset, palvelun tarjoajat ovat hyvä tuki ammattilaisille, mutta vapaaehtoistyön varaan ei hyvinvointiyhteiskunta voi jättää apua tarvitsevia. Ikäihmisten ryhmätoiminnat on tärkeä järjestää päiväsaikaan siten, että mahdollistetaan osallistaminen. Vertaistuki auttaa mielenterveyttä ja voimaannuttaa arjessa jaksamisessa. Järjestöille tehdyssä kyselyssä (2015) nousi esille vapaaehtoistyöntekijöiden huoli ikäihmisten turvattomuudesta, yksinäisyydestä ja hoidon tarpeesta, mihin ei vapaaehtoistyöllä enää pystytä vastaamaan.
Vanhuspalvelulain (v.2013) oli tarkoitus turvata ikäihmisille palvelut. Nyt lain tulkinnasta johtuen vastataan liikaa hallinnollisiin odotuksiin eivätkä työntekijät pysty toteuttamaan sellaisia arvioinnin käytäntöjä, jotka huomioivat aidosti ikääntyneen ihmisen elämäntilanteen. Näin mahdollisuudet laaja-alaisen avun ja tuen tarpeen huomioimiseen kaventuvat. Onkin tärkeää edistää itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, sen varjolla ei tulisi jättää huomiotta paljon tukea tarvitsevien, epävarmuuden keskellä elävän tai elämän loppuvaiheessa olevan ihmisen oikeuksia. Monet tekijät, kuten turvallisuus, kiintymyssuhteiden säilyttäminen ja vastavuoroiset suhteet ovat myös tärkeitä, ja ne tulee säilyttää vanhusten parissa tehtävän työn käytäntöihin. (Seppänen 2014, Helsingin Yliopisto).
Mikäli tulevaisuuden erilainen senioriasuminen, kotihoito, perhehoito tai palveluasuminen eivät tue riittävästi ikäihmisten palvelutarpeita on kaupungin turvattava tarvitseville ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen.
Arja Mursu ja Marjo Rundgren
Rovaniemen sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen johtokunta
