Ambulanssi kiidätti jälleen yhden rakkaimmista sukulaisista tänne keskussairaalaan. Hän on lähes koko 63 vuotta kestäneen elämänsä istunut pyörätuolissa. Hänen persoonastaan on hehkunut hymy, rakkaus musiikkiin ja joulupukkiin. Hän on aina ollut osa perhettäni ja osoittanut, kuinka arjessa aina on jotain Pyhää. Erityisesti muistan yhdessä vietetyt monet joulut.

Kotikonnussaan hän on istunut ikkunan äärellä ja odottanut, mutta nauttinut joka siemauksin elämästä – kiitos siitä kuuluu häntä hoitaneille. Teette arvokasta työtä.
Nyky-yhteiskuntamme kehitysvammahuolto on kehittynyt subjektiiviseksi oikeudeksi asti -hyvä niin. Se on mahdollistanut enonikin matkustelun jopa ulkomaille asti. Myös monia muita unohtumattomia kokemuksia.

Näin pyhien jälkeen mietin, miten arki voi olla Pyhää? Nauttikaamme arjesta, olkaamme kiitollisia kaikesta siitä, mitä meillä jo on.

Päättäjän roolista käsin katsottuna jokainen päätös vaikuttaa ihmisten arkeen, tekee siitä joko juhlaa tai vähemmän juhlaa. Päättäjänä ja virkamiehenä ei sovi irtaantua inhimillisestä ihmiselämästä.
Me, sosialidemokraatit olemme olleet luomassa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa. Itse haluan edelleen olla vaikuttamassa siihen ettei heikoimpia jätetä.

Kaikkien meidän erilaisten ihmisten arjessa aina on jotakin Pyhää!

Marjo Rundgren
kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen