Ensimmäinen uuden valtuuston järjestäytymiskokous takana Rovaniemellä. Kaikille valtuutetuille jaettiin edellisen valtuuston hyväksymä talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2016. Leikkisästi voi sanoa sitä kunnallispolitiikon raamatuksi.
Mielenkiintoisin luettava siinä on kohta 2.8 Rovaniemen tuottavuuden kehittämisohjelma. Tässä kohtaa edellinen hallitus ja valtuusto, missä istuin, äänesti/keskusteli ehkä kiivaimmin. Koko valtuustokauden se herätti keskustelua.
Tuottavuuden kehittämisohjelma on paikallaan olla olemassa näinä talouden epävakaina aikoina. Mielestäni sen toteuttamisen tulisi olla avoimempaa ja läpinäkyvämpää – siihen tarvittaisiin linjakkuutta. Yksittäiset esiin nostetut asiat eivät selkeästi nosta esiin mahdollista taloudellista ”säästöä”.
Kaikkeen kehittämiseen osallistuu aina henkilöstö. Henkilöstöä tulee tiedottaa ajoissa muutoksista. Mikäli henkilöstö kouluttautuu ja näin valmistuu uusiin tehtäviin tulee heitä arvostaa ja tarjota aidosti koulutusta vastaavaa työtä. Työhyvinvointi tulee näkyä arjessa ja toiminnassa, näin ei valitettavasti kaikkinensa ole tapahtunut.
Erilaiset asiakaspalvelujärjestelmät tulee luoda asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Ei pidä kehittää ”teknologiaa” vaan kehittämisen ilosta vaan kaupunkilaisten iloksi ja avuksi!
Sosialidemokraattina en näe sosiaali- ja terveyspalveluiden enkä tukipalveluiden yksityistämistä pitkäkestoisesti järkevänä ratkaisuna. Me tarvitsemme kunnallisesti tuotettuja laadukkaita palveluita esim. vanhusten hoito- ja hoivapalveluita, päivähoidon osaamista. Lisäksi verkostoitumista eri järjestöjen, seurakuntien ja muiden palveluiden tuottajien kanssa. Yksityiset palvelut ovat toimiva ja tarpeellinen lisä, mutta ylikansallisten yhtiöiden tuottamat palvelut ovat monella tapaa riski. Verkostoituminen on entistä haastavampaa pirstaloituneessa palveluiden kokonaiskentässä. Usein pieni ihminen, palveluiden tarvitsija, joutuu eksyksiin.
Miksi romuttaa suurella työllä ja sydämellä luotu kunnallinen terveydenhuollonjärjestelmä, maailmallakin arvostettu? Toivon todella, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistua ei jäisi vain sana helinäksi ja paljoksi puheiksi vaan muuttuisi aidoiksi teoiksi heikompi osaisetkin huomioiden.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään opposition välikysymystä liittyen sote-uudistukseen.
MTV3:n vaalitentissä kipakat keskustelut… Mielestäni Sote-uudistusta ei tule pilata kiireellä.
Se vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen.
Terveyspalvelut etenkin puhuttavat vaalikentillä. Mikä lääkkeeksi?
Sote-uudistuksen tulee olla tukemassa julkisia terveyspalveluita. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut ovat täydentäviä. Kansalaisten yhdenvertaisuus ei saa heiketä. Kunta on vastuussa ostopalveluista. Ulkoistamisen on jo nähty nostavan palveluiden hintoja.
Tällä hetkellä terveyskeskuspalvelut eivät toimi toivotulla tavalla. Syynä etupäässä lääkäreiden resurssointi sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisen vaikeus. Esim. Rovaniemellä hoitotiimit pitää saada toimiviksi, lääkärit tiimeihin töihin – riittävästi aikoja. Älytöntä on ohjata ihmisiä päivystykseen, missä pahimmillaan jonotetaan yli 8 tuntia.
Maan hallitus pohtiin tätä problematiikkaa. SDP:n esityksenä on lääkäreiden työvelvoitteiden pidentäminen terveyskeskuksissa. Tärkeää on, että lääkärityöskentelyyn löydetään ratkaisu. Lääkäripalvelut kuuluvat kaikille tasavertaisesti. Rahassa ei voi kaikkea mitata. Inhimillisyys ja aito kiinnostuneisuus ihmisistä kaikessa hoidossa. Lääkärit lähelle ihmistä! Valtion ja kuntien taloudellinen tilanne on sitä luokkaa että silmiä ei voida todellisuudelle ummistaa. Veroparatiiseja suosiville yhtiöille tulee sanoa EI, nuoret tulee saada kiinni työelämään ja ymmärtämään hyvinvointivaltion historia ja merkitys, ikäihmiset tarvitsevat hoivaa, lapset ja nuoret turvallisen kasvuympäristön sekä yhteisvastuullisuus uuteen nousuun!
Onko koulurauha järkkynyt? Erilaisia hankkeita esim. ”Kivakoulu” on käynnistetty, mutta mikä on todellisuus. Kouluissa valitetaan resurssipulaa, isoja oppilasryhmiä sekä opettajien todellista mahdollisuutta puuttua asioihin. Lehdet otsikoivat, mitä ikävimpiä uutisia kouluissa tapahtuneista välikohtauksista.
Lapset tarvitsevat turvallisuutta, välittämistä, rakkautta ja rinnalle aikuisia. Rakkaus on sitä, että asiat selvitetään, asetetaan rajoja ja tarvittaessa ojennetaan, opetetaan vastuunkantamista tekemisistä ja rehellisyyttä, kuinka sitä muuten opitaan. Tarvitaan näkeviä silmiä (ei ohikulkevia) ja varhaista puuttumista.
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu kasvatuksesta, mutta koulu kasvattaa ja ennen kasvatti kyläkin. Väkivallan ja koulukiusaamisen nollatoleranssi tulisi olla kaikissa kouluissa. Varhaisessa puuttumisessa on onnistuttu kun väkivaltaa ei ole. Mikäli sitä tapahtuu, se on katkaistava heti. Opettajien tehtävä on ottaa vanhempiin heti yhteyttä, tiedottaa ja asia on selvitettävä perusteellisesti. Lapset on puhuteltava ja anteeksipyytäminen uhrilta on vähintä mitä voi tehdä. Kaikki lyöminen, potkiminen tulee olla EI-hyväksyttävää ja se on opetettava lapsille. Valitettavasti joskus kantapään kautta. Turhat hyssyttelyt sikseen!
On mahtava asia, että meillä on toimiva koulujärjestelmä. Se ei parane psykologien ja kuraattorien lisäämisellä. Toki heitä tarvitaan, mutta ensisijaisesti tarvitaan koulunkäyntiin osallistuvia ammattilaisia; koulunkäynninohjaajien, tukiopetusta ja pienempiä opetusryhmiä. Valtio on tullut tähän vastaan, mutta ei riittävästi. Kunnissa tulee aidosti tehdä päätöksiä, mitkä lisäävät koulurauhaa!
Ammatti-ihmisten lisäksi me tarvitsemme varhaisen puuttumisen asennetta lähiympäristöömme. Rohkeus nostaa kissa pöydälle ei vaadi resursseja vaan aitoa välittämistä ja vastuunkantamista. Vuorovaikutusta koulun ja kodin sekä vanhempien ja lasten välillä, yhteisvastuullisuutta.
Kohta vaalit on kuin ovella! Tässä kirjoituksessani nostan esille omat arvoni ja tavoitteeni mahdollisesti tulevalle vaalikaudelle. Tärkeimpinä arvoina päätöksenteossa pidän oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja tasavertaisuutta. Lähtökohtaisesti ajattelen, että kun heikoimmista pidetään huolta niin koko kaupunki voi hyvin. Meillä jokaisella on oma vastuu elämästämme, mutta yhtä tärkeää on kantaa vastuuta toisistamme. Yhteisvastuullisuus on valitettavasti ohentunut yhteiskunnassamme. Tämä näkyy köyhyyden ja eriarvoistumisen kasvuna. Kaikki eivät pysy mukana menossa. Jotta hyvinvointiyhteiskuntamme saa jatkua on mahdollisimman moni saatava saman junan kyydille.
Tavoitteeni:
– Elinvoimainen ja taloudellisesti vahva kaupunki, maakunnan sykkivä sydän; työpaikkoja, matkailun kehittämistä, uusia innovaatioita, kuntapalveluiden kehittämistä ja vahvistamista sekä yrittäjille hyvät kehittämismahdollisuudet. Lähidemokratian vahvistaminen.
– Riittävät, laadukkaat ja oikea aikaiset palvelut maksavat itsensä myöhemmin moninkertaisesti takaisin. Apua saatava ajoissa!
eri toimijoiden verkostoituminen ja sitä kautta yhteistyön kehittäminen
päiväkotien varhaiskasvatukseen ja koulujen perusopetus- ja kasvatustehtävän suorittamiseen tarkoitettujen määrärahojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota
matalan kynnyksen palvelut esim. perheille kotiin annettavat palvelut, lastenhoito, nuorten työllistyminen –etsivä nuorisotyö ja sen kehittäminen
sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnon järkeistäminen ja tarvittaessa uudelleen organisointi esim. palvelujen tuottamiseen liittyvien toimintaketjujen keventäminen, erikoissairaanhoidon laskutus, ohjelmistojen hajanaisuus
– Sosialidemokraattien ajama vanhuspalvelulaki vahvistamaan ikääntyneen väestön hyvinvointia.
– Eniten tukea tarvitsevien palveluiden turvaaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta koko kaupunkiin.
toimeentulotuen tasavertaisuus ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttö ajoissa, asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta
riittävien mielenterveyspalveluiden turvaaminen
päihdepalveluiden kehittäminen
– Terveyden edistäminen
lasten ja nuorten eri liikuntalajien harrastamisen mahdollistaminen tasavertaisesti
kaikenikäisten liikkumiseen kannustaminen
Terveellisten elämäntapojen edistäminen joka sektorilla
– Turvallinen ympäristö
liikenneturvallisuuteen vaikuttaminen
viihtyisä, luonto- ja ympäristöarvot huomioonottava rakenne ja asenne
Lapset, nuoret ja luistelun muut harrastajat ovat odottaneet jo liian pitkään lisää jääaikaa. Ei ole oikeudenmukaista että jääaikaa ei riitä kaikille inhimilliseen aikaan. Osa lapsista harrastaa jääkiekkoa vielä klo 21 jälkeen illalla. Kaikkien harrastajien tulisi olla samalla viivalla. Nyt on korkea aika vuorojakoperusteiden uudistukseen sekä lisävuorojen mahdollistamiseen.
Ihmetellä täytyy, missä viipyy Saarenkylän jäähallin käyttöönotto? Rovaniemellä on yli 60 000 asukasta ja jääurheilijoiden määrä on koko ajan kasvussa. Rovaniemi on Lapin sykkivä sydän – sykkiikö sydän jääurheilijoille?
Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen ja myynyt jäähallin jääurheilukäyttöön. Huom! JÄÄurheilukäyttöön. Lähtökohtaisesti tämä on ollut ja tulee olla edelleen yksimielinen tavoite.
Kuntavaalit lähestyy. Politiikan rintamalla käy kuhina; kuka jatkaa tai lähtee ehdokkaaksi? Kuka vetäytyy? Kuka on antanut jo kaikkensa?
Itse olen ensimmäisen kauden valtuutettu Rovaniemellä. Aika näin jälkikäteen ajateltuna on mennyt kuin siivillä. Politiikan teko, yhteisistä asioista vastuunkantaminen, ei ole yhtä juhlaa vaan työtä. Se vaatii asioihin perehtymistä, kärsivällisyyttä, luovuutta, yhteistyökykyä ja toisista välittämistä.
Katse tulee pysyä kirkkaana. Jokainen päätös vaikuttaa aina ihmisiin ja elämään. Erityisesti olen perehtynyt sosiaali- ja terveysasioihin sekä turvalliseen liikkumiseen. Olen mielestäni saanut ajamiani asioita läpi. Haasteita riittää jatkossakin ja päätöksiä tulee pystyä tekemään, niitä vaikeitakin. Aion lähteä kuntavaaleihin katse kirkkaana.
OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÖ KOSKIEN PERUSTURVALAUTAKUNNAN 18.6.2012 §67 PÄÄTÖSTÄ LAKKAUTTAA MELTAUKSEN LAPSI- JA PERHETUKIKESKUKSEN TOIMINTA 1.10.2012
Päätökseen lisäys:
Kaupunginhallitus edellyttää perusturvalautakunnalta, että Meltauksen lapsi- ja perhetukikeskuksen toiminnan lakkauttamisen jälkeen palvelun käyttäjät saavat tarvitsemansa palvelun sekä lautakunnan tulee esittää kaupunginhallitukselle 31.10.2012 mennessä konkreettinen suunnitelma siitä, miten palvelut toteutetaan jatkossa.
Perustelut:
Perheitä ei voida jättää ilman riittäviä tukipalveluita. Palveluiden tarvitsijat ovat ilmaisseet huolensa, esim. osa heistä on odottanut tukiperhettä kaksikin vuotta, Meltauksen palvelut ovat onneksi olleet käytettävissä ja siellä on saanut tukea koko perhe. (käyttäjien vetoomus on toimitettu sosiaalipalvelukeskuksen palvelupäällikkö Eliisa Lintulalle 13.8.2012) Vetoomuksessa tulee esille myös palveluiden muita epäkohtia.
Mikäli palvelut toteutetaan ostopalveluna esim. Ensi- ja turvakodilta tulee suunnitella pitkäkestoisempia ja oikea-aikaisia palveluita huomioiden perheiden monimuotoiset tuen tarpeet ja haasteet. Perheille tulee siis tarjota riittävän pitkiä ja suunnitelmallisia palveluita. Lyhytkestoisen kriisihoidon jälkeen tulee olla suunnitelma jatkohoidosta.
Marjo Rundgren (sdp)
kaupunginhallituksen jäsen
Asia käsiteltiin hallitusryhmien välisessä palaverissa ja päädyttiin pyytämään yksimielisesti kokonaisselvitystä asiasta hallitukselle seuraavaan kokoukseen. Siis varsinaista otto-oikeutta ei käytetty.
Päättäjänä olen saanut ilokseni huomata, että yhteistyössä on voimaa. Yksi onnistunut esimerkki tästä on uudet Potkuri –eläkeläistilat Rovaniemellä. Vanha pienteollisuustalo torin kupeessa on saanut sykettä ikäihmisten ryhmien kohtaamispaikkana. Se luo elämään potkua ja kipinää, kun kohtaa toisia! Kaupungissamme on lisäksi seurakunnan diakoniatyön ikäihmisten kohtaamispaikka Helmikammari. Sekin sijaitsee torin laidalla. On erityisen hyvä, että mahdollisimman moni löytää mielekästä tekemistä. Näin yksinäisyys lievittyy.
Monia muita palveluita on koko ajan kehitetty. Totta sekin, että paljon on keskeneräistä. Kaupungin arviointikertomus 2011 toi esiin, kuinka sosiaalipalvelukeskuksen verkkoneuvontaan on tehty 905 kysymystä, joista suurin osa (690kpl) on liittynyt toimeentulotukeen. Hyvä on, että perusturvalautakunta on joiltain osin päivittänyt toimeentulotukiohjeistusta kuten kohtuullisten asumismenojen kohdalla. Suotavaa on, että toimeentulotukipäätöksiä tehtäessä kaupunki noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön ym. säännöksiä.
Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupungin aktiivisista toimenpiteistä huolimatta keskeinen hyvinvointia kuvaava mittari, kansantautien summaindeksi huononee. Peruskoulun jälkeisen koulutuksen keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on edelleen suuri. Lapsiperheiden hyvinvoinnista kertoo jotain se, ettei perhesijoituspaikkoja ole tarpeeksi. Perheiden ennaltaehkäiseviä tukipalveluita tulee tehostaa, ei kuitenkaan lastensuojelullisia tarpeita huomioimatta. Erityisesti eniten tukea tarvitsevien palveluiden turvaaminen luo hyvinvointia koko kaupunkiin.
Hyvää kesää lukijoille,Uusia tuulia kohti,
Marjo Rundgren
Katon vappuaattona pihamaalle – lunta on enemmän ko koskaan ainakhaan minun elinaikana. Tahon vastaanottaa vapun levon merkeissä, kotona sohvan nurkassa. Kiire lienee tämän ajan ihmisten perisynti. Katkasemalla kiihreen ja lattaamalla akkuja jaksaa jokanen paremmin. Mie olen yrittäny opetella ajattelehmaan niin ko pohjanmaalaiset, että ”kiirusta ei oo piretty ja aina on keritty”!
Hyvät diakoniatyöntekijät, diakoniasta kiinnostuneet, panelistit ja muut kuulijat!
Haluan ensin kiittää päivien valmisteluun osallistuneita siitä, että sain mahdollisuuden tulla diakoniatyöntekijänä ja luottamushenkilönä kertomaan kokemuksia kentältä. Ensin haluan tuoda terveiset Brysselistä. Olin tutustumassa EU-parlamentin sekä komission toimintaan. Ilokseni sain kuulla, kuinka EU:n tavoitteena ovat alusta asti ollut yhteisvastuullisuus ja solidaarisuus. Yhteisvastuu – on meille, diakoniatyöntekijöille, niin monessa merkityksessä tuttu juttu. Ydinviesti vierailussa oli: Kaikki saamme puhua omaa kieltämme, olla silti yhtä suurta perhettä, yhteisvastuullisesti.
Olen Marjo Rundgren, peruskoulutukseltani diakonissa-sairaanhoitaja (AMK) ja vuonna 2008 sain paperit sosionomi ylempi (AMK). Tuona samaisena syksynä minut valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran. Kuulun sosiaalidemokraattiseen valtuustoryhmään. Olen myös kaupunginhallituksen jäsen. Diakoniatyöntekijänä teen lähiö- ja perhetyötä Rovaniemen seurakunnassa.
Itse olin vaalien alla sitoutumaton. Vaikuttaminen on kuitenkin vahvasti poliittista ja siksi näin parhaaksi liittyä puolueen jäseneksi. Taustaltani olen aina ollut punainen ja ruusuinenkin jos voi näin leikkisästi sanoa. Jo 18-vuotiaana olin kotiseudullani vara kunnanvaltuutettu ja toimin kirkkovaltuutettuna sekä kirkkoneuvoston ja toimikuntien jäsenenä. Sieltä saamastani kokemuksestani on ollut hyötyä. Tärkeänä politiikassa pidän yhteistyötä ja konsensuksen löytymistä tai ainakin siihen pyrkimistä. Kun erilaiset arvot kohtaavat, välillä on törmäyskursseja ja toisaalta myös hyviä keskusteluja ja aikaansaannoksia yhteistyössä.
Omat arvoni ovat vahvasti kristilliset. Tärkeimpinä pidän lähimmäisenrakkautta ja heikommista huolen pitämistä. Diakoniatyöntekijänä saan olla paikalla, missä epäkohdat tulevat pakostakin esille. Se ei aina ole helppoa ja se vaatii oman itsensä kanssa kamppailua, joka päivä kasvamista. Mutta koska uskon, että Jumala, Taivaan Isä on kutsunut minut työtoverikseni, niin Hän auttaa minua siinä, mikä on vaikeaa.
Tässä puheenvuorossani haluan tuoda lyhyesti esille, mitä ja miten voi päättäjänä vaikuttaa diakoniatyön esiin nostamia asioita. Täytyy myöntää, että arjen työssä korvani ovat entistä herkemmät myös kuntasektorin maallisia asioita kuunnellen. Niin ja kärsivällisyyttä on pitänyt opetella, kun kuntapuolellakin on niitä iankaikkisuus –asioita.
Valtuutettuna olen tehnyt aloitteita valtuustossa. Luottamushenkilönä toimiminen on helpottanut yhteydenottoa kaupungin virkamiehiin. Asioista osa on myös edennyt. Esimerkkeinä: toimeentulotukiohjeistus, päihde – ja mielenterveysohjelma työn alla, useat tiehankkeet (kuntalaisten turvallisuus), kaupungin henkilöstöpolitiikka (valinnat, määrä ym.), vanhustyö (hoitopaikat: kunnallinen vai yksityinen , palveluiden laadun arviointi, henkilöstömitoitukset, eläkeläistilat), asuntojen korkeat vuokrat (työn alla..), työllisyysohjelma jne.
Tätä puhettani kirjoittaessa huomasin, kuinka paljon kolmen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua. Ymmärrystäkin jopa kuntasektorin kangerteluun on löytynyt, mutta palvelualttius hoitaa kuntalaisten esiin nostamia asioita ei ole sammunut. Siihen kyllä tarvitaan taistelumieltä!
Näen, että tehtäväni on diakonian vaikuttajana saattaa päättäjien tietoon kulisseihin ajautuneet ihmiset ja olla heidän rinnalla kulkijana sekä rohkaisemassa heitä astumaan oman elämänsä estradille.
Kokoukset ovat käynnistyneet kuntasektorilla ja eduskuntatyössä. Kuntapäättäjänä pitää olla skarppina, jottei asioiden paljous näköaloja peitä. Pian kolme vuotta täynnä päätöksenteossa. Sisäänajovaihe alkaa olla takana.
Huolestuttavaa on ollut Rovaniemellä seurata Kas-asuntojen vuokrien korotuksia. Ne jatkuvat vuosi vuodelta. Kaupungin asuntopoliittinen työryhmä (johon en itse kuulu) tekee työtä vuokrien hillitsemiseksi. Toivottavasti työ tuottaa tulosta.
Sosiaali-, terveys- ja koulupalvelut myös puhuttavat. Sosiaalisen tuen tarve ei ole vähentynyt ja mielestäni kaupungin tulee satsata sosiaalipalveluiden laatuun. Ihminen pitää kohdata ihmisenä – ei numeroina paperilla!
Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Tämä tuo kunnille lisää velvoitteita. Näihin on varauduttava. Vanhuspalvelulaki on työn alla eduskunnassa ja valmistunee vuonna 2013.
Koulupalveluissa keskustellaan lukiopalveluista ja niiden organisoinnista. Päivähoidon puolella henkilökuntaa tarvitaan lisää. Palveluiden järjestäminen on täyttä työtä niin poliittisessa päätöksenteossa kuin virkamiestyössä. Onnistuminen tuottaa kaupunkilaisille hyvää mieltä – Siksipä mikään työ ei valu hukkaan niin kauan kuin sitä tehdään suurella Sydämellä.
Valtioneuvoston sivuilta löytää näppärästi hallitusneuvottelun tuloksen. Kaikkinensa se sisältää paljon asiaa. Tutustua kannattaa! Ilokseni huomasin, että SDP:n käden jälki näkyy.
Neuvottelutulos löytyy osoitteesta (PDF- tiedostona):
Yleisesti hallitus lupaa julkisen talouden vakauttamisen, kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja sekä vahvistaa ja uudistaa peruspalveluita. Lisäksi hallitus laatii laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman.
Yhdyn tulevan valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen toteamukseen, että työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin on kunnianhimoinen tavoite. Työllisyysastetta siis tarkoituksena nostaa 72%. Ohjelmassa on mainittu paljon asioita, miten tähän päästään. Se vaatii työtä ministeriössä, mutta myös kuntasektorilla ja työmarkkinoilla. Työllistyminen on avainasemassa ajatellen julkisen talouden kestävyyttä. Ilman eri sektoreiden välistä yhteistyötä tätä ei tapahdu.
Hyvinvointipolitiikasta nostaisin esille: Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100€ kuukaudessa 1.1.2012 alkaen. Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla 1.1.2012 alkaen. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen kohdennetaan 5 milj. euroa. Toimeentulotukiohjeita tarkennetaan ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä. Kuntapalveluissa tämä vaatiikin tarkennuksia. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö ehkäisisi nimenomaan ylisukupolvista köyhyyttä. Nähdäänkö tätä kunnissa vai tuijotetaanko ainoastaan määrärahojen riittävyyttä. Perhesosiaalityötä pyritään lisäämään, vanhuspalvelulaki laaditaan ja mielenterveyslaki uudistetaan.
Hallitusohjelmassa jäi mietityttämään asteittainen asuntolainan korkovähennys oikeuden alasajo ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän lasku. Mielestäni kotitalousvähennys mahdollisuus on vähentänyt harmaata taloutta ja innostanut kotitalouksia pitämään asunnot kunnossa, mutta toisaalta samoin kuin asuntolainan korkovähennys se auttaa keskituloisia, mutta ei köyhimpien talouteen juurikaan vaikuta. Terveyserojen kaventaminen on lupauksena, mutta toisaalla ohjelmaa terveyden edistämisen ja Kaste-ohjelman sekä muun hanketoiminnan rahoitusta vähennetään (yht. 7milj.€).
Istun valtuustosalissa. Edessäni hankeraportti: Olen Lapista, olen onnellinen. Tervein mielin Lapissa (2011) –raportti on viesti kuntapäättäjille lasten kokemuksia hyvästä mielenterveydestä. Sattuipa sopivasti. Ajattelin juuri pitää palopuheen Rovaniemen päihde- ja mielenterveystyöstä.
Totta se on, että elän mielelläni Lapissa ja olen onnellinen. Vaikka välillä tuntuu, että etelään on täältä lyhyempi matka kuin sieltä tänne. Suomen maassa odotamme nyt hallituksen syntymistä. Mitä tästä oikein tulee? Monia lakia odotellaan…yksi on mielenterveyslaki.
Täällä valtuustossa tehdään päätöksiä. Esiin nostetaan asioita erilaisten arvojen pohjalta. Ja tämä näkyy kyllä. Jokaisella valtuutetulla on oma elämänhistoriansa eikä se voi olla vaikuttamatta siihen, mitä ja miten asioita nostetaan esille. Siitähän se rikkaus syntyy. Osa pitää puheita eri asioihin liittyen. Tunnelma on positiivinen, vaikkakin tulevan maan hallituksen pelätään leikkauksilla aiheuttavan vaikeuksia kuntataloudelle. Herää kysymys, miksi tässä pisteessä ollaan? Mitä teki aikaisempi hallitus? Ilta on jo pitkällä ja kello lähestyy kahdeksaa…
Itse pidin puheen päihde- ja mielenterveystyöstä. Yllätys, yllätys – se kirvoitti muitakin puhumaan, herätti siis keskustelua. Se löytyy nettisivuiltani kohdasta, Otan kantaa. Olen pitänyt valtuustossa puheita aina silloin tällöin. Pyrkinyt siihen, että kun joku asia alkaa erityisesti painaa mieltä, niin sitä ei villasella paineta vaan nostetaan esille! Asiat kyllä etenee. Ei aina niin nopeasti, mutta verkkasestikin on parempi kuin ei ollenkaan.
Kesäloma häämöttää niin arkityöstä kuin luottamustoimista… IHANAA! Kesälomaa kannattaa hehkuttaa. Kesä virkistää mieltä ja sydäntä. Nautithan kesästä ja ladathan akkuja!
Vaaleista on jo jonkin aikaa, mutta palaan vielä vaalikamppailuun…
Suuri osa meistä on seurannut televisio-ohjelmaa Putous. Putouksessa näyttelijät laittavat itsensä likoon. Heille on tärkeää keksiä mahdollisimman humoristinen ja sanavalmis tyyppi, joka ei pelkää putoamista. Munamies on tällä hetkellä kansan suosikki. Hänen suosionsa takaa löytyy piirteinä aitous ja rehellisyys. Häntä on helppo lähestyä, koska hän on pienen ihmisen asialla. Hänen kauttaan on tullut myös viestiä nyky-yhteiskuntamme menosta. Minne olemme matkalla? Eduskuntavaalit ovat takana. Vaalien tulevilla voittajilla on edessä vastuullinen tehtävä: Suomen valtio uuteen nousuun. Hyvinvointivaltion vahvistaminen oikein ottein. Niin ettei päätöksissä peräännytä ja pelätä putoamista.
Suomen maassa on pudonneiden joukko, mutta aina on toivoa, oli tilanne mikä tahansa. Silloin kun ihminen tarvitsee tukea tulee sitä aidosti saada. Ei meidän tarvitse olla ”munamiehiä” saadaksemme sympatiaa. Meidän tulee kohdata ihminen ihmisenä. Lähteä liikkeelle ihmisten tarpeista eikä byrokratian rattaista. Rattaat kyllä pyörii, tahtoo vain luvut jäädä mieleen ja ihminen unohtua.
Valitsin Sdp:n jäsenyyden, koska se on ainoa puolue, jonka arvot ja teot puhuvat puolestaan. Jokainen puolue jossain vaiheessa kompuroi, mutta pienten ihmisten asioiden ajamista kannattaa arvostaa. SDP pitää tärkeänä eriarvoistumisen pysäyttämistä ja verotuksen oikeudenmukaisuutta. Itse toimin virkatyössäni ruohonjuuritasolla kaikkien ihmisten puolesta puhujana. Suomella on varaa oikein keinoin huolehtia kaikista.
Sydäntäni lähellä on perheiden ja vanhemmuuden tukeminen, ikäihmisiä unohtamatta. Näen tärkeänä, että tulevassa hallitusohjelmassa käytännön kokemusten viestiä kuunneltaisiin ja taloudellisia sekä koulutuksellisia resursseja kohdennettaisiin perhetyöhön. Lapset ja nuoret eivät saa pudota. Heissä on tulevaisuus. Tiivistä, perheiden tarpeet huomioiden, tehtävää kotikäyntityötä perheisiin on lisättävä. Lastenvalvonta työhön tarvitaan koulutusta ja lisää resursseja. Ikäihmisten elämänkokemus, tieto ja taito ovat ensi arvoisen tärkeitä. Heidän elämäntyötään tulee arvostaa. Heille on ojennettava käsi, kun he sitä tarvitsevat.
Olen toiminut Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa nyt reilut 2 vuotta. Aika on lyhyt, mutta huoli kuntakentästä palveluiden tarjoajana on noussut. Tulevan hallituksen on turvattava kuntien taloudelliset resurssit, jotta voidaan hoitaa erilaisten lakien kautta tulleet velvoitteet. Valtio ei voi sysätä tehtäviään kunnille osoittamatta resursseja. Kunnat ovat seilaamassa melkoisilla aalloilla järjestäessään hyvinvointipalveluita markkinavoimin.
Huomattava on, että kaikkia toimijoita tarvitaan. Hallitusohjelmassa tulee huomioida kuntien lisäksi myös järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut. Usein nämä matalankynnyksen palvelut auttavat pudonneita uuteen nousuun elämässään. Toivonkin, että tuleva hallitus osoittaa ohjelmassaan selkeästi linjansa, miten kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä tuetaan, estetään putoamasta! Terveys- ja tuloerojen kasvu pudottaa toiset. Näin ei saa olla. Ne, joilla on paljon antakoon heille, jotka apua tarvitsevat. Siis myös verotuksellisessa mielessä.
Johannalla on ensimmäinen kausi kansanedustajana takana. Hän on valmis uusiin haasteisiin ja nousuun oppositiosta. Luotan, että hänen elämänkokemuksensa, karun Lapin maan opit sekä perheenäitiys vievät hänet eduskuntaan.
SDP on meitä pieniä ihmisiä kuunteleva puolue. Puolueessa on vanhaa vankkaa kokemusta ja uutta verta, tulevaisuuden toivoa. Asioita hoidetaan huolella ja kokonaisella sydämellä. Äänestä, vaikuta nousuun niin mieki tehen!
